Juha Seppälä: Merille

Kirjaraportti #11. Juha Seppälä: Merille (2023, Siltala).

Juha Seppälä ei kirjoita hyvän mielen lukuromaaneja. Aika ankeahan tämä oli. 

Vanha mies kelailee elämäänsä ja toteaa maailman muuttuneen kelvottomaksi paikaksi. Kirjojen muuttuminen ongelmajätteeksi on tästä selvin osoitus. 

Tuoreet ajanilmiöt eivät oikein istu (taide)romaaniin. Ainakaan jos niistä ei ole muuta sanottavaa kuin että ovat tyhmiä.

**+


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Axel Åhman: Rääppöö - Saunavaltaistuin ja muita novelleja

Kuva
Kirjaraportti 228. Axel Åhman: Rääppöö - Saunavaltaistuin ja muita novelleja (2020, suom. Katariina Huttunen 2025, Kustantamo S&S). Uimahallin saunassa otetaan miehestä mittaa. Nuorukainen päätyy vahingossa löylynheittäjän paikalle ja päästää sisäisen miehensä irti. Saunavaltaistuin on paisuteltu, talvisotamainen sankaritarina. Päähenkilönä löylykauhaa heiluttelee ”likinäköinen ja hintelä kaksikymppinen, jolla on huonosti sheivatut pallit”. Hän ei varsinaisesti edes pidä löylyistä, mutta tosipaikan koittaessa ei väistä vartiopaikaltaan. Åhman kertoo 11 novellissa miehuuden mittareista. Sanotuista ja sanomattomista odotuksista siitä, kuinka miehen kuuluu toimia. Pohjanmaalla ne kuulemma ovat vielä jyrkempiä kuin jossain muualla. Monessa kertomuksessa näkökulma on nuoren pojan. Mopon osto, ensimmäiset kaljat, se kohta lapsuutta, jolloin prätkähiirillä leikkiminen muuttui noloksi. Näissä Åhman onnistuu parhaiten. Epävarmuus, peitelty tietämättömyys ja herkkyys välittyvät. Aikamiesten...
Lue koko teksti »

Ian McEwan: Mitä voimme tietää

Kuva
Kirjaraportti 230. Ian McEwan: Mitä voimme tietää (2025, suom. Jaakko Kankaanpää 2026, Otava). Nälkävuodet, Ranskan vallankumous ja kylmä sota. Sadan vuoden päästä nykyaika on unohtunut vastaavanlaiseksi kaukaiseksi historiaksi. Ian McEwanin romaanissa nykyaikaa katsotaan vuoden 2119 perspektiivistä.   Merenpinnan nousu on muuttanut Britannian harvaan asutuksi saaristoksi. Tulvat, rajoitetut ydinsodat ja tsunamit ovat harventaneet maailman väestön neljään miljardiin.   Kun edessä olevaa muutosta katsoo tästä hetkestä, se näyttää lohduttomalta. Historia katsoo taaksepäin. Miljardi kuollutta on kiinnostava murroskohta, ei itkua ja kärsimystä.   McEwan kirjoittaa dystopiascifiä, mutta mistä romaani oikeastaan kertoo. Historiankirjoituksesta ainakin. Jo nimessä kysytään, mitä voimme tietää.   Romaanin päähenkilö tutkii historiaa ja on erikoistunut 1990–2030-lukujen brittiläiseen kirjallisuuteen. Hän yrittää selvittää kuuluisan runoilijan ja tämän kunnianarvoisan muusan a...
Lue koko teksti »

Antti Tuomainen: Hyvällä tai sahalla

Kuva
Kirjaraportti 229. Antti Tuomainen: Hyvällä tai sahalla (2025, Otava). Tätä suomalaista kirjallisuutta maailmalla nyt ostetaan. Ajatus pyöri väkisinkin taustalla Tuomaisen uusinta lukiessa. Miksipä ei. Vauhdikas juoni, värikkäitä tyyppejä, humoristinen perusviritys ja rutkasti Pohjolan eksotiikka. Kymenlaakso saattaa hävitä Satu Rämön Islannille, mutta jostain Britanniasta katsottuna itärajan syrjäkylät lienevät riittävän outoa maisemaa. Omaa eksoottista vitsiään kertoo Miehikkälän capo kolmen hengen gangsteriarmeijansa kanssa. Juonen varassa tämä pitkälti elää. Romaani seuraa keski-ikäisen sahayrittäjän kujanjuoksua rikollisen velkakoukussa. Käänteitä riittää. Yhtä aikaa pitää miettiä ruumiin hävittämistä, omaa rakkauselämää ja sahaa uhkaavaa konkurssia. Olen aiemmin lukenut Tuomaiselta Parantajan (2010), ja tyyli on muuttunut siitä rajusti. Jos Parantaja oli Helsinki Noir, Hyvällä tai sahalla oli Miehikkälä Slapstick. Suurimmaksi osaksi tämä muistuttaa TV2:n maalaiskomedi...
Lue koko teksti »