Eevi Kuokkanen: Ei sanaakaan
Kirjaraportti #20. Eevi Kuokkanen: Ei sanaakaan (2023, Tammi).
Dekkarin lukeminen on tavallista jännempää, jos tuntee kirjailijan. Että mitäköhän tulee?
Se ei yllättänyt, että murhakaupunki muistutti kovasti Hankoa. Se yllätti, kuinka vaarallinen paikka Hanko on: ihmistä tapetaan kuin maailmansodassa.
Pidin siitä, että romaanissa ei oikeastaan juuri selvitetty rikosta. Näkymätön poliisi hoiteli hommat taustalla. Teksti keskittyi meidän herramme muurahaisiin rikollisten pesässä. Elämät ja historiat iloisesti sotkussa keskenään, kuten pikkukaupungissa (Touhulassa?) pitääkin.
Lukija tiesi enemmän kuin päähenkilöt. Rikos aukeni hitaasti. Jännite kasvoi ja mukana oli kunnon elokuvamainen tuplaloppukin.
Rikosjuonen ohessa mielen päälle jäi ihmisten pyristely irti lähtökohdistaan. En ole pikkukaupungista alkujani mutta tunnistan kyllä tarpeen.
Ja bonukset vielä raikkaista valinnoista päähenkilöiden ammateissa. Pienyrittäjyys kunniaan! ***** (päätin jo etukäteen, että annan täydet tähdet, mutta on tämä oikeastikin hyvä)
Kommentit
Lähetä kommentti