Kirjaraportti

Kirjaraportti 171. Karo Hämäläinen: Rikos ja rahastus - Suurimmat sijoitushuijaukset meillä ja maailmalla (2022, WSOY). Luin syksyllä Kari Haakanan kirjan suomalaisista pankkiryöstöistä. Karo Hämäläisen teos on periaatteessa sama, mutta satasten ja tonnien sijaan puhutaan miljoonista ja miljardeista. Yllättävän paljon samankaltaisuuksia kirjojen konnista löytyy. Barings-pankin kaataneen Nick Leesonin tai ranskalaispankille miljarditappiot aiheuttaneen Jérôme Kervielin vertaaminen suomalaiseen taparikolliseen voi tuntua hullulta, mutta elämänhallinnan ongelmat ja tyhmä riskinotto yhdistävät. Mukana on Enronia, OneCoinia, Bernard Madoffin pyramidia ja vastaavia. Itse hämmästelin eniten sitä, kuinka hataralla pohjalla jättimäisetkin kuprut voivat olla.  Valtaosa kymmenestä esitellystä tapauksesta oli sellaisia, joissa tekijän olisi pitänyt itsekin ymmärtää, että huonosti lopulta käy. Kunnollinen exit-strrategia oli vain kryptokuningatar Ruja Ignatovalla. Suomesta mukana ovat WinCapita...

Kirjaraportti 142. Marko Junkkari: Vallan linnakkeen viimeinen taisto – Kertomus vakuutusjätti Pohjolan lopusta (2024, Otava). Maailma voi muuttua hyväänkin suuntaan. Marko Junkkarin kirja vakuutusyhtiö Pohjolan viimeiseistä vuosista kertoo muun muassa sen. Vuonna 1996 alussa oltiin tilanteessa, jossa pankkikriisi oli kaatanut ”sinivalkoisen pääoman” tärkeimmän linnakkeen, Kansallis-Osake-Pankin. Lippua kantoi seuraavaksi Pohjola, vaikkei sen liiketoiminta kovin dynaamista ollut. Omistuksia Pohjolalla oli kuitenkin valtavasti suuressa joukossa maan ykkösyrityksiä, kuten Nokiassa. Pohjola pelasi ja oli pelien kohteena. Yhtiön ympärillä tapahtui. Kirja kuvaa hämmästyttävän sarjan operaatioita, petoksia ja juonitteluja. Rahaa paloi huonoihin fuusioihin ja epäonnistuneisiin nurkanvaltauksiin. Motiivitkaan eivät aina olleet kovin mietittyjä. Mitä se vuorineuvosjengi oikein kelasi? Pohjola kiinnostaa minua henkilökohtaisistakin syistä. Olen osallistunut henkilökunnan lasten hiihtokilpailuihi...

Kirjaraportti 71: Elina Grundström: Ukrainan musta multa - tositarina viljelysmaasta, jonka piti ruokkia maailma (2023, WSOY). Nyt ymmärrän vähän enemmän maailman ruokajärjestelmästä. Tiedän muun muassa, että maailmassa on muutamia alueita, joiden viljavasta maaperästä saadaan merkittävä osa maapallon ruoasta. Ukrainan ja Venäjän mustan mullan alue on yksi näistä.  Grundströmin tietokirja lähtee avaamaan maailman ruokakysymystä yhden yrittäjän kautta. Suomalaisvirolainen Joakim Helenius rakensi yrityksen, joka koetti muuttaa maailmaa ostamalla suuria mustan mullan peltoalueita ja tuomalla neukkumeiningin tilalle länsimaiset tuotantotavat. Pörssi ja sijoittajat innostuivat, mutta huonostihan siinä kävi. Korruptio ja sota haittasivat projektia, mutta etenkin huono toimialatuntemus. Myös kirjaprojekti kärsi vastoinkäymisistä. Korona ja sota olivat keskeiset vaivat. Lopputulos on vähän sekava kertomus, joka ei oikein osaa päättää, mistä kertookaan. Välillä kirja näyttää Heleniuksen - i...