Elina Grundström: Ukrainan musta multa - tositarina viljelysmaasta, jonka piti ruokkia maailma

Kirjaraportti 71: Elina Grundström: Ukrainan musta multa - tositarina viljelysmaasta, jonka piti ruokkia maailma (2023, WSOY).

Nyt ymmärrän vähän enemmän maailman ruokajärjestelmästä. Tiedän muun muassa, että maailmassa on muutamia alueita, joiden viljavasta maaperästä saadaan merkittävä osa maapallon ruoasta.

Ukrainan ja Venäjän mustan mullan alue on yksi näistä. 

Grundströmin tietokirja lähtee avaamaan maailman ruokakysymystä yhden yrittäjän kautta. Suomalaisvirolainen Joakim Helenius rakensi yrityksen, joka koetti muuttaa maailmaa ostamalla suuria mustan mullan peltoalueita ja tuomalla neukkumeiningin tilalle länsimaiset tuotantotavat.

Pörssi ja sijoittajat innostuivat, mutta huonostihan siinä kävi. Korruptio ja sota haittasivat projektia, mutta etenkin huono toimialatuntemus.

Myös kirjaprojekti kärsi vastoinkäymisistä. Korona ja sota olivat keskeiset vaivat. Lopputulos on vähän sekava kertomus, joka ei oikein osaa päättää, mistä kertookaan. Välillä kirja näyttää Heleniuksen - ihailevalta - elämäkerralta, välillä ajellaan nelivetomaastureilla Ukrainan kinttupoluilla multaa haistelemassa.

Ihastelin jo 20 vuotta sitten, kun Grundström avasi maailmanlaajuisia alihankintaketjuja Alkuperämaa tuntematon -teoksessa. Sen jälkeen hän on tehnyt useita tarinallisia tietokirjoja. Ukrainan mustassa mullassa ongelmana taitaa olla juuri se tarina. Kun liikkuminen Ukrainassa kävi kriisien takia vaikeaksi, tarina jäi vähän vajaaksi.

Kannatti silti lukea. Kun puhutaan viljelystä, eroosiosta, kuivuudesta, ilmastonmuutoksesta, nälänhädistä ja maailman raaka-ainepörsseistä, ollaan peruskysymysten äärellä.

***