Kasvatti

Kirjaraportti 194. Claire Keegan: Kasvatti (2010, suom. Kristiina Rikman 2024, Tammi).

Pieni tyttö kertoo, kuinka isä vei hänet autolla tädin maatilalle ja kuinka hän myöhemmin palasi ja mitä siinä välillä tapahtui. Näkökulma on tytön, joka omassa kodissaan ei ollut tottunut huolenpitoon.

Lyhyt muoto taitaa olla kaupallisesti ongelmallinen. Tarinan kannalta se usein toimii. Kahdeksassakymmenessä harvaan painetussa sivussa ei ehdi selitellä tai jaaritella. Selitykset ja tulkinnat pitää lukijan tehdä itse. Ei pieni kertoja niitä osaisikaan antaa.

En tiedä miksi tyttö lähetettiin äidin siskon ja tämän miehen luokse hoitoon, ja miksi juuri tämä tyttö. Enkä tiedä, miten loppukohtauksen vaarantunne pitäisi tulkita. 

Luin Keeganilta aiemmin Nämä pienet asiat, ja tykkäsin molemmista. Kummassakin liikutaan Irlannin maaseudulla ja 1980-luvulla. Teoksissa on muutenkin paljon samaa. Arkista, köyhääkin elämää ja pieniä tapahtumia. Ja muistutus siitä, että yhden ihmisen - tai pariskunnan - oikeilla teoilla voi olla iso vaikutus. ⭐⭐⭐⭐⭐-