Kirjaraportti

Kirjaraportti 211. Arto Salminen: Turvapaikka (1995, Otava). Päähenkilö heittää kissaa kivellä. Pelästynyt kissa avaa suunsa, ja sieltä lentää pakoon lintu. Tällä romaani alkaa. Kuka on roisto, kuka sankari, kuka uhri? Kirjan päätteeksi käärme pääsee hengestään. Kirveellä katkaistun ruumiin sisältä löytyy päästäinen. Turvapaikka on Arto Salmisen esikoisromaani. Kirjailijaluonne tuli kerralla selväksi. Huumori iskee hamarapuolella. Henkilöitä yhdistävät petos, hyväksikäyttö ja yritys selviytyä. Juuri tällaista valoa taisin kaivata marraskuun pimeyteen! Edellisestä lukukerrasta kuluikin reilut 20 vuotta. (Kiitos kannustuksesta HS!) Kielileikit eivät vielä esikoisessa ole kasvaneet hurjimpaan kukoistukseen. Muutenkin teksti tuntuu jotenkin väljemmältä kuin Salmisen viimeisissä, Lahdissa ja Kalavaleessa. Turvapaikka kertoo elämästä SPR:n vastaanottokeskuksessa, enemmän henkilökunnasta kuin asiakkaista. Auttamisbisneksen sumea logiikka saa pikku piikkejä. Rasismi ilmenee monitahoisemmin kui...

Kirjaraportti 152. Paulo Coelho: Alkemisti (1988, suom. 1995 Sanna Pernu, Bazar). Kiitos taas Mikkelin pääkirjaston palautettujen hylly! Mukaan tarttui vuosituhannen taitteen ehkä suurin teos, ja aukko sivistyksessä tuli tilkittyä. Alkemistia on myyty 150 maassa 80 miljoonaa kappaleita. ”Kun haluat jotain, koko maailmankaikkeus auttaa sinua saavuttamaan sen.” ”Alkemia on sitä, että tunkeutuu Maailman Sieluun ja löytää aarteen, jonka se on varannut ihmiselle.” Kuinka viisasta! Vai pannaanko kysymysmerkki? Kuinka viisasta? Alkemisti muistuttaa vanhaa satua. Vähän myös Pikku Prinssiä. Andalusialainen nuori paimen näkee unen, tapaa kuninkaan ja lähtee etsimään aarrettaan Egyptin pyramideilta. Pitkällä matkalla kohti aavikkoa ja sen yli hän kohtaa vastoinkäymisiä, mutta myös monia onnen pipanoita ja kasvun paikkoja.  Tämä on tavallaan oikein kiva kirja, jos unohtaa, että se on kirjoitettu kuin lapselle. Onnen tavoittelu, avoin mieli, oppiminen, oman itsen tunteminen, elämän tarkoitus jn...