Miehenpuolet

Kirjaraportti 187. Andrev Walden: Miehenpuolet (2023, suom. 2025 Jaana Nikula, Gummerus).

Ruotsalainen toimittaja kirjoittaa lapsuudestaan. Seitsemän lukua. Jokainen nimetty äidin eri miesystävän mukaan. Äidillä oli taipumus vääriin valintoihin, joten suhteisiin liittyi mustasukkaisuutta, väkivaltaa, päihteitä ja rikoksia. Tästä huolimatta poika kaipasi vaihtuvilta miehiltä myös isyyttä.

Näistä lähtökohdista syntyisi helposti ankea romaani. Miehenpuolet oli kuitenkin hauska, tragikoominen, toteavasti kuvaileva, ei tunteissa vellova. Ilmeisesti poika on käsitellyt traumansa.

Walden pääsee uskottavasti kiinni lapsen aikuiselta piilotettuun maailmaan ja ajatteluun. Lapset tunnistavat aikuisten soidineleet sekä merkit, joista voi ennakoida riidat, väkivallan ja edessä olevan, paolta näyttävän pikamuuton. 

Ihmiset ovat eteviä tunnistamaan paikkansa sosiaalisissa nokkimisjärjestyksissä. Andrevilla ei ole statusta nostavia ominaisuuksia. Hän pitää kesästä, sillä silloin rusketus ei paljasta, kenellä on ollut varaa käydä etelänlomalla ja kaikki kulkevat sortseissa ja t-paidoissa, jotka ovat tasa-arvoisempia kuin talvivaatteet.

Romaani on parhaimmillaan alkavan teini-iän kuvaamisessa, erilaisissa hallitsemattomissa ihastumisissa, kaverisuhteiden hierarkioissa ja kaikenlaisessa hapuilussa.

Samaan aikaan, kun Walden palaa varhaisteini-ikäisen itsensä nahkoihin, hän myös ironisoi mennyttä keski-ikäisenä toimittajana. Tämä lisää hauskuutta, mutta ehkä samalla syö koskettavuutta.

⭐⭐⭐⭐+