Kirjaraportti

Kirjaraportti 268. Kristiina Wallin: Laituri (2026, Kustantamo S&S).  Elämä loppuu. Edessä on muutto kerrostaloon odottelemaan kuolemaa. Ja sehän pistää miettimään.  "Meillekö se kaikki tapahtui? Kokonainen elämä?"   Taiteilijapariskunta on asunut meren rannan puutaloa yli 40 vuotta. Mies on kirjoittanut siellä, nainen maalannut, kumpikin pitkän uran. Nyt ei enää jaksa. Voimat ovat hiipuneet, askel heittää.   Hanna maalaa vimmaisesti vielä viimeistä suurta näyttelyään varten, retrospektiivistä. Koko elämä näytille. Taide on ollut koko elämä, tapa olla ja ajatella.   Enemmän hän silti miettii ihmisiä, varsinkin kuolleita, ja sitä lasta, jota ei päätetty hankkia. Kuka minua suree, kun kuolen, ja onko sillä väliä? Masennuksen musta koira nuuhkii kintereillä.   Yllätin itseni lukemalla tämän loppuun ja nauttimalla. Runoilijana tunnettu Kristiina Wallin tarjoilee tajunnanvirtaa lähentelevää kerrontaa: runokuvia ja uninkuvia. Myös sellaista käsitteellistä aj...

Kirjaraportti 228. Axel Åhman: Rääppöö - Saunavaltaistuin ja muita novelleja (2020, suom. Katariina Huttunen 2025, Kustantamo S&S). Uimahallin saunassa otetaan miehestä mittaa. Nuorukainen päätyy vahingossa löylynheittäjän paikalle ja päästää sisäisen miehensä irti. Saunavaltaistuin on paisuteltu, talvisotamainen sankaritarina. Päähenkilönä löylykauhaa heiluttelee ”likinäköinen ja hintelä kaksikymppinen, jolla on huonosti sheivatut pallit”. Hän ei varsinaisesti edes pidä löylyistä, mutta tosipaikan koittaessa ei väistä vartiopaikaltaan. Åhman kertoo 11 novellissa miehuuden mittareista. Sanotuista ja sanomattomista odotuksista siitä, kuinka miehen kuuluu toimia. Pohjanmaalla ne kuulemma ovat vielä jyrkempiä kuin jossain muualla. Monessa kertomuksessa näkökulma on nuoren pojan. Mopon osto, ensimmäiset kaljat, se kohta lapsuutta, jolloin prätkähiirillä leikkiminen muuttui noloksi. Näissä Åhman onnistuu parhaiten. Epävarmuus, peitelty tietämättömyys ja herkkyys välittyvät. Aikamiesten...

Kirjaraportti 155. Petter Sandelin: Osuma (2024, suom. 2024 Katriina Huttunen, Kustantamo S&S). Vuoden viimeinen kirja kertoi urhoollisesta sotamies Ståhlista jatkosodassa. Kertoja, sotamies Tallgren, tuli täydennysmiehenä samaan korsuun. Miehet ystävystyivät ja rakastuivat. Osuma on tiivis, hallittu, monella tavalla hieno romaani - tai pienoisromaani oikeastaan, 127 sivua. Melkein hymyilyttää häpeämättömyys, jolla kirjoittaja asemoi tekeleensä Vänrikki Stoolin ja Tuntemattoman sotilaan viereen. Sankaruutta ja uhrimieltä, jos kohta pikkujermuilua ja asemasotavaiheen puuduttavaa pelkoakin. Kirjoittaja Petter Sandelin (s. 1982) on ruotsinkielinen toimittaja ja runoilija Vaasasta. Runoilijuus näkyy rinnakkaiskertomuksessa, jossa sotamiehen henki on asettunut elämään puuna. Miesten suhde ei sekoita korsun elämää, mutta aina löytyy joku Lammio, joka haluaa palautta luonnollisen järjestyksen, eli huonostihan tässä käy. Viime aikoina olen lukenut yllättävän paljon kirjoja, joissa käsitell...

Kirjaraportti 153. Julia Korkman: Muistin varassa – Oikeusprosessi ja totuus (2022, Kustantamo S&S). Kun Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh surmattiin 2003 NK:n tavaratalossa, poliisi tiedotti aluksi, että paossa oleva tekijä oli pukeutunut maastokuvioiseen armeijatakkiin. Teolla oli 29 silminnäkijää. Poliisin puhutuksessa monet heistä kertoivat yhdenpitävästi tämän yksityiskohdan. Valvontakameranauhoitukset osoittivat myöhemmin, että todellisuudessa miehen yllä oli harmaa huppari. Housut sentään olivat armeijamallia, vaikka vihreät. Yksi silminnäkijä oli kehittänyt mielessään kuvan maastotakista ja jakoi sitä totena muille samassa huoneessa kuulustelua odottaneille. Nämä sitten sujuvasti liittivät ”tiedon” erottamattomaksi osaksi omaa, autenttista silminnäkijän muistoaan ja poliisi uskoi. Korkman (s. 1977) on oikeuspsykologi ja tutkinut paljon silminnäkijätodistelun luotettavuutta. Ongelmia aiheuttavat muun muassa ihmisten rajallinen - pitäisikö sanoa surkea - kyky tehdä havaintoja ...

Kirjaraportti 109. Sanna Hirvonen: Margit (2024, Kustantamo S&S). Margit on kolmen naisen triangelidraama kasarilta ja ysäriltä, sujuvasti kirjoitettu, nopealukuinen rakkausromaani. 300 sivua vilahti päivässä. Ei tarvinnut tankata, jumittaa tai haukotella. Romaani koostui lyhyistä luvuista, joissa kerrotaan  vuorotellen kahden naisen suhteesta nimihenkilöön. Margit itse kuoli heti aluksi.  Kirja alkoi juppivuodesta 1986 ja päättyi vuoteen 2000. Yksi päähenkilöistä pääsi nuorena tyttönä mainostoimiston copyksi ja mukaan liitoon, joka rysähti sitten 90-luvun lamaan. Nostalgia on in ja pop, mutta ajankuva jäi minusta aika ohkaiseksi: en mitenkään imeytynyt tai uppoutunut mukaan. Suhteiden kuvaamisessa Margit onnistui paremmin. Etenkin nämä molemmat rakastumiset olivat todentuntuisia. Miksei myös se leipiintyminen ja kyllästyminen joka suhteen turmeli.  Margitin rakkauksia yhdistää fiksaatiot, joiden kautta heitä kuvataan. Toinen saa väristyksiä vaakunoista, etenkin niide...