Punkkari & mediapomo

Kirjaraportti 207: Kari Kivelä: Punkkari & mediapomo (2025, Otava).

Sarjassamme vuosituhannen mediavaikuttajia, ja vähän edellisenkin. Suurelle yleisölle Kari Kivelä (s. 1959) taisi jäädä aika vieraaksi hahmoksi, mutta kova ura on herralla tehtynä mm. City-lehdessä, Uutislehti 100:n taustalla sekä Alman eri johtotehtävissä Iltalehdessä ja digibisneksissä.

Muistelmateos on jännästi muotopuoli. Sitä sun tätä – Suomen lähihistorian subjektiivinen pikakelaus. 

Ensimmäisessä osassa Kivelä käy tiiviisti läpi uransa teinivuosien kopiokonelehdistä Rumbaan, Cityyn, Jantoniin, Sanomille ja Alma Median. Näkökulmat liikkuvat aika paljon liiketoiminnassa. Vanha maailma murtui ja mies oli rakentamassa siitä uutta bisnestä. Ensin hävisi yhtenäiskulttuuri, sitten tuli internet ja rikkoi loputkin. 

Viimeisessä osassa Kivelä ruotii vielä lyhyesti median ilmiöitä ja tilaa.

Kiinnostavin on keskiosa, jossa Kivelä analysoi keskeisten poliitikkojen – pääministereiden ja presidenttien – uraa ja mediasuhteita. Iltalehden päätoimittajana ja kustantajana hän istui aitiopaikalla synnyttämässä kohuja ja ottamassa kohteiden palautetta vastaan.

Etenkin Juha Sipilä ja Matti Vanhanen saavat Kivelältä kovan käsittelyn. Olinkin jo melkein unohtanut, kuinka rumilta Nuorisosäätiön varojen haaskaus ja Sipilän eräät liiketoimet aikanaan näyttivät.

Muistelijoilla on tapana muistaa asiat itselle suotuisassa valossa. Kivelä ei tässä ole pahimmasta päästä, mutta olisin kyllä jaksanut itsekritiikkiäkin esim. Iltalehden toiminnasta lukea. Kun vallankäyttäjiä myllyttää, omakin valta on hyvä tiedostaa.

Sauli Niinistön osalta kuultiin sentään tunnustus, että uutisointi saattoi joskus olla myönteisesti painottunutta.

⭐⭐⭐