Kiinan maailma

Kirjaraportti 205. Mika Hentunen ja Kristiina Helenius: Kiinan maailma (2025, Tammi).

Joskus 1990-luvun alussa tentin yliopistolla maailmanhistorian kurssilla Paul Kennedyn teoksen The Rise and Fall of the Great Powers. Ainoa yksityiskohta, jonka siitä vielä muistan, on Kiinan merimahti jo 1400-luvun alussa. Amiraali Zheng Hellä oli iso laivasto, jolla hän olisi löytöretkeillyt vaikka Amerikkaan. Afrikassa kiinalaiset kävivätkin.

Aika lähellä oli, että Kiinasta olisi tullut maailman johtava valtio jo tuolloin. Poliittisella päätöksellä Ming-dynastian Kiina kuitenkin päätti lopettaa meriseikkailut ja kääntyi sisäänpäin. Alkoi Euroopan aikakausi.

Nyt on toiset aatteet. Kun Kiinan kansantasavalta täyttää sata vuotta 2049, se aikoo olla maailman johtava supervalta. Hentusen ja Heleniuksen teos käy läpi maan strategiaa tämän unelman toteuttamiseksi. Aika paljon on puhetta myös Yhdysvalloista, sillä Kiina ei voi nousta ykköseksi ilman, että Yhdysvallat jää kakkoseksi.

Mitään yllättäviä paljastuksia ei tietenkään tule, sillä aiheesta on kirjoitettu valtavasti. Tämä on kirjoittajien omien kokemusten läpi siilattu perusteellinen yhteenveto. Vyö ja tie -ohjelma, Taiwanin asema, tekoäly ja robotiikka, Huawei, Tiktok, BRICS, kansalaisten sähköinen valvonta ja niin edelleen.

Mika Hentunen on Ylen pitkäaikainen kirjeenvaihtaja Washingtonissa, Pekingissä ja nyt Moskovassa. Kristiina Heleniuksellakin on toimittajatausta, mutta viimeksi hän on työskennellyt diplomaattina ja nyt lobbarina.

Isosta ja tärkeästä aiheesta huolimatta – tai siitä johtuen – lukeminen jäi velvollisuudentuntoiseksi paarustamiseksi. Tekstissä oli faktat ja painotukset varmasti kohdallaan, mutta joku sellainen persoonallinen tai näkemyksellinen ote puuttui, joka olisi tehnyt lukemisesta nautinnon. Loppua kohden meno kyllä parani.

Mitä tästä jää mieleen? Ehkä se, että Kiinalla ei ole kiire. Puoluediktatuurissa ei tarvitse miettiä muutaman vuoden kuluttua olevia vaaleja. Tähtäin voi olla 24 vuoden päässä.

⭐⭐⭐