Juhani Karila: Terapeuttini on ihmissusi
Kirjaraportti 278. Juhani Karila: Terapeuttini on ihmissusi (2026, Siltala).
Maagisen realismin kehyksessä Kruununhaassa psykoterapiaa tarjoava ihmissusi ei ole kummallisemmasta päästä. Eksoottisempaa taitaa olla se, kun pöytätennis esitetään suosittuna tv-lajina ja kaupungin virasto maalataan dynaamiseksi työpaikaksi, jossa vauhti huimaa ja työsuhde-edut aiheuttavat muissa kateutta.
Romaanissa puretaan päähenkilö Even tunnelukkoja ja parisuhteen akuutteja kriisejä. Eve pelaa pöytätennistä. Omassa päässä kierteet ovat vaikeampia hallita.
Ohessa seurataan, kuinka Helsinki lipoo ja matelee. Tavoitteena on saada kansainvälinen suuryhtiö etabloitumaan kaupunkiin. Jopa pieni etninen puhdistus on ihan okei: Helsinkiä ympäröiviltä vuorilta talveksi kaupunkiin valuva tonttuaines pitää hävittää, kun suuryhtiö sellaista toivoo.
Yhteiskuntakritiikki ei ole jyrkkää, mutta osuuhan se. Pöhinän ja talouskasvun eteen ollaan valmiita kumartamaan mitä vain. Halatusta puusta rakennettujen talojen terveysvaikutukset, esimerkiksi. Kukapa niihin ei uskoisi? Ja kansanmurha on kansanmurha, vaikka Töölön kisahallille nouseva peikkojen pidätyskeskus hymyilyttääkin.
Romaanissa vietetään paljon aikaa palloiluhallilla ja matkalla sinne. Tykkäsin tästä. Pelin kautta Karila kertoo paljon Evestä ja ihmisten välisistä virtauksista.
Karilan Pienen hauen pyydystys (2019) oli huikea. Veikkaanpa, että paineet huikeuden jatkamiselle olivat kovat. Ihmissudessa ja Hauessa onkin paljon yhteistä: runsaat ainekset, särmikkäät henkilöt ja vauhdikkaat, hykerryttävät käänteet esimerkiksi.
Kommentit
Lähetä kommentti