Yksityiskohdat

Kirjaraportti 43. Ia Genberg: Yksityiskohdat (2022, suom. Jaana Nikula 2023, Johnny Kniga).

Olin lukiessa aika pitkään sillä kannalla, ettei tämä ole romaani lainkaan. Ajattelin, että tästä ikään kuin puuttuu osia ympäriltä. Loppua kohden näkemys muuttui.

Yksityiskohdat koostuu neljästä luvusta, joissa minun ikäiseni ruotsalaistoimittaja muistelee neljää elämänsä tärkeää (ja vaikeaa) ihmistä, jotka jossain vaiheessa hävisivät kuvioista. Muistelot eivät kytkeydy toisiinsa. Paitsi kertomalla samalla jotain kertojastaan.

Ja just sehän tässä olikin hämäävää. Meidät on opetettu siihen, että ensin on alku, lopussa loppu ja välissä keskikohta. Pitää olla kertomus, looginen peruste kertoa juuri nämä yksityiskohdat, joista syntyy tarina. Romaania lukiessa aivot etsivät juonta, kasvua, vaikeuksien kohtaamista, jotain punaista lankaa.

No tulipa osoitetuksi, ettei punaista lankaa tarvita. Tämä nimittäin oli laatutavaraa ilmankin ja juuri siksi.

Muistelijan tapa kertoa oli jotenkin kaunis: ei katkeruutta vanhoista, ei selittämistä, ei kiertelyä, paljon ysärinostalgiaa. Aika oli tehnyt tehtävänsä.

Kun pääsin kirjan loppuun olin varma, että kyse olikin omaelämänkerrasta. Googlaus paljasti, ettei ollut. Sinällään harmi, koska tällainen muotohan olisi sellaiseen ihan paras. 

Ei mitään ”synnyin poikalapsena” -tyyppistä retrospektiiviä vaan episodeja ja ihmisiä, yksityiskohtia. Niistä muodostuu elämä. Ja se taisi olla tämän romaanin juoni.

*****-

P.S. Tämä muuten kannattaa lukea siksikin, että vain 159 sivua. Jos ei tykkääkään, niin onpahan nopeasti hoideltu.